Sain juuri valmiiksi kolmannen tilkkutäkkini, ja kyllä siinä hiki tuli. Aiemmin olen tehnyt pikkuisille Pajulle ja Usvalle tilkkutäkit lahjaksi, ja nyt sitten alkukesästä tuli sellainen fiilis, että ehkä mekin tarvittaisiin jonkinlainen torkkupeitto - mahdollisimman värikäs, tietenkin.
Pikkuhiljaa aloin leikellä tilkkuja, lähinnä retrokankaiden jämistä. Mulla on käytössä leikkaamani 15cm x 15cm -kokoinen pahvimuotti, jolla on helppo sitten saada paloista saman kokoisia.
Täkkeihin olen taustakankaaksikin valinnut joka kerta jonkun kivan retrokankaan. Meidän täkkiimme sopi hyvin Tampereen Peräkonttikirpputorilta yli vuosi sitten ostettu Finlaysonin vihreä 70-luvun kangas, josta olen ommellut myös jättityynyt sängyn päälle.
Tilkkuja tuli jokaiseen täkkiin sata. Ensin kymmenen erilaista tilkkua piti ommella pötköksi, ja kun pötköjä oli kymmenen, ompelin pötköt kiinni toisiinsa. Tärkeää mielestäni on, että sommittelee pötköt niin, että samasta kankaasta leikatut tilkut eivät ole vierekkäin, jotta olisi mahdollisimman kirjavaa. Silittämisestä: oman täkin kohdalla silitin vain tilkut ennen ompelua. Aiempien täkkien kohdalla olen aina silittänyt saumanvarat 'auki', jotta tilkkupötköt olisi helpompi ommella siististi yhteen. Nyt skippasin tämän työvaiheen, ja ihan hyvä tuli silti. Viisas pääsee vähemmällä jne... tai laiska.
Valmis peitto on joka kerta tuntunut suurelta saavutukselta. Onhan siihen useimmiten kulunut viikkoja ja välillä kuukausiakin, jonkinlainen ikuisuusprojekti joka kerta. Mutta kyllä lopputulos sitten ilahduttaa pitkään. Jee!
